keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Vakioreitti 298

Olennaisena osana kesäkuun aamuherätyksiini kuuluu yhden vakioreittilaskennan suorittaminen. Monet sateiset aamut olivat lykänneet tämänvuotista laskentaa aina viimeiseen mahdolliseen aamuun, mutta onneksi sunnuntain 15.6. aamuksi säänhaltijat näyttivät vihreää valoa laskennan suorittamiselle. Tänä vuonna tieni vei KSLY:n toimialueen kaukaisimmalle reitille luoteis-Pihtiputaalle 170 kilometrin automatkan päähän. Jos paikalle matkustaisi aamulla ennen laskentaa, olisi herätys klo 01.XX joten tällä kertaa ajelin paikalle jo edellisiltana yöpyäkseni maastossa, mikä mahdollistaisi heräämisen vasta klo 03.50. Nätti aurinkoinen ilta viileni hurjaa vauhtia lupaillen aamuksi pakkasta. Pertti Tapolan selostus Jukolan viestistä tuuditti uneen jopa neljäksi tunniksi.

Ihmiselle aivan liian aikaisen herätyksen aikaan aamuneljältä auton mittarissa +2, termarissa jäähtynyttä kahvia. Laskentareitin varrella suot olivat tukevasti kohmeessa joten lämpötila oli ainakin alavilla mailla reilusti pakkasen puolella. (Tällaiset yöpakkaset eivät lupaa hyvää hillan satonäkymiä ajatellen.) Koko laskenta-aamun ajan paistoi aurinko pilvettömältä taivaalta eikä käynyt tuulenvirettäkään. Tyynestä kelistä huolimatta hyttysistä ei kertynyt ainuttakaan havaintoa, koska oli riittävän kylmää. Kesäkuun pakkasaamuissa on puolensa.

Vallitseva maastotyyppi Hinkalonsalon vakioreitillä.
Lintuja laskentareitin varrella oli äänessä mukavasti, valtaosa peippoja ja pajulintuja, vähemmistössä muita tavallisia metsälintuja. Toki reitin varrella oli täysin hiljaisiakin hetkiä, ollaanhan kaukana vähätuottoisilla vedenjakajamailla, jossa ei lintutiheyksillä juhlita. Vakioreitille nro 298 ei juurikaan satu korkeuskäyriä eikä vaikeakulkuisia maastoja, valtaosa kävelystä sijoittuu ojitetuille rämeille, missä kulku on vaivatonta, umpeenkasvaneiden ojienkin ylitys käy lähes huomaamatta. Välillä piipahdetaan jopa ojittamattoman avosuon äärellä, harvinaista herkkua.

Luonnontilainen avosuo on harvinainen näky.
Kovin suuria yleistyksiä lintujen kannanmuutoksista ei tietenkään sovi tehdä yhden laskentalinjan havaintoihin perustuen, mutta edellisessä laskennassa vuonna 2009 havaitut kosteikkolajit valkoviklo, liro, kapustarinta ja niittykirvinen loistivat nyt kaikki poissaolollaan huolestuttavalla tavalla. Pelottavan hyvin nämä havainnot (ja ennen kaikkea niiden puuttuminen!) sopivat yhteen kosteikkolajien yleisen ahdingon kanssa. Pitänee suoriutua ensi vuonna tarkistamaan, olisivatko kosteikkolajit palanneet Pihtiputaan Hinkalonsalon vakioreitille!

Kuuden kilometrin linjalaskennassa tehdyt parihavainnot 15.6.2014 (ja 8.6.2009):
peippo 47 (60)
pajulintu 41 (43)
talitiainen 10 (4)
harmaasieppo 8 (3)
punarinta 8 (10)
laulurastas 7 (8)
käki 6 (2)
tiltaltti 5 (4)
hippiäinen 4 (7)
kirjosieppo 3 (4)
hömötiainen 3 (9)
peukaloinen 3 (0)
vihervarpunen 2 (33)
kurki 2 (0)
palokärki 2 (4)
sepelkyyhky 1 (0)
metsäviklo 1 (1)
rautiainen 1 (1)
leppälintu 1 (3)
hernekerttu 1 (1)
lehtokerttu 1 (0)
närhi 1 (0)
käpylintulaji 1 (1)
punatulkku 1 (0)
töyhtötiainen 0 (4)
kulorastas 0 (3)
niittykirvinen 0 (2)
sirittäjä 0 (2)
metso 0 (1)
kapustarinta 0 (1)
valkoviklo 0 (1)
liro 0 (1)
räkättirastas 0 (1)
sinitiainen 0 (1)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti